När man sänker ribban

Ljuset ljuset... jag svamlar om det, men efter en mörk vinter så är det väl förståeligt. Och här flödar det in.

Imorgon ska mannen sätta in en rullgardin i matsalsdelen som skymtar där inne bakom vardagsrummet. Dit lyser solen nämligen rakt in just vid middagstid och det är inte så trevligt med skarpt solsken rakt i ögonen just när man ska äta. Vi siktar på att hinna med lite fönstertvätt i helgen också, just nu ser man ut genom en vitdassig ridå. Men hinner vi inte så hinner vi inte. Eller om vi inte har någon lust så har vi inte. Ingen katastrof det heller. Med åren har jag blivit snällare mot mig själv. Allt behöver inte ske genast. Och knöliga kuddar och sneda ljus i bloggbilder är inte så farligt heller. Perfection is boring.

 

LASKIN RIMAA
Valoa tulvii sisälle… tiedän,  puhun siitä jatkuvasti, mutta pitkän talven jälkeen se on kai ymmärrettävää.

Huomenna mies asentaa rullaverhon tuonne ruokasalin puolelle sillä iltapäivän aurinko paistaa suoraan silmiin juuri kun syödään päivällistä. Yritetään viikonloppuna ehtiä pesemään ikkunoitakin, sillä tällä hetkellä valo suodattuu valkoisen likausvan läpi. Ellei ehditä niin ei sitten ehditä.  Tai jos ei huvita ei huvita. Eipä ole maailmanloppu. Olen vuosien varrella oppinut olemaan itselleni armollisempi. Kaikkea ei tarvitse tehdä hetkessä. Ja by the way, vinot kynttilät ja ruttuiset tyynytkään eivät  blogikuvissa haittaa. Perfection is boring.

 

 

_I0A1258

 

_I0A1259

 

_I0A1261

 

_I0A1262

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s