Inte alls så svårt

Redan i fjol inspirerades jag av Christina Greve och hennes fotostil och stillbilder. Hennes stillbildsworkshopar online fick igång min kreativitet på ett nytt sätt och nu kan jag inte sluta med dessa dova drömska stillbilder som fortsätter fascinera mig.
Och vet ni, det bästa sättet att lära sig är att försöka göra likadant som de stora mästarna,  och det här med stillbilder är egentligen inte så svårt. Ingen kärnfysik om man säger så.

Jag jobbar helst med naturljus, precis som Christina. Som botten ( bakgrund ) använder jag ofta en gammal bakplåt  med perfekta brända mönster (som här i dessa bilder ) men ibland även bordstabletter, trälådor eller silverbrickor. Jag har samlat på mig ett litet förråd med photoprops. Gamla silverbestick, gamla saxar, tygservetter o annat men ibland går jag bara rätt och slätt ut runt husknuten och plockar med mig något ur växtvärlden.

Sen bygger jag upp en komposition på bakgrunden, ( kanske det svåraste- man måste ha lite öga ), ställer den på en stol eller pall invid ett fönster så ljuset faller vackert på ( oftast från sidan) och så fotar jag uppifrån eller snett framifrån. Sen beror det på vilket objektiv jag använder, hur högt jag själv måste stå i förhållande till motivet.

I själva fotograferingsögonblicket underexponerar jag med några steg och i editeringen ger jag en dov vinjett åt bilden för att få mera djupkänsla. Här har jag också lite lite hjälpt den lila vinröda färgen i tonen och voila´, det är klart!
Om skuggorna på andra sidan blir för hårda kan man lätta upp lite med en reflexskärm ( eller vit kartong, styroxskiva eller ett vitt tyg)

Svårare än så är det inte och på första bilden ser du hur det såg ut i fotograferingsögonblicket.

 

 

EI NIIN VAIKEAA KUIN EHKÄ USKOISI
Jo viime vuonna inspiroiduin Cristina Greven kuvaustyylistä ja stillkuvista. Christinan on-line workshopit antoivat luovuudelleni siivet ja innostuin näistä tummista stillkuvista niin etten loppua näe. Ja tiedättekös, paras tapa oppia on tehdä samalla tavalla kuin ne suuret mestarit, eikä tämä kovin vaikeaa ole! Ei todellakaan mitään ydinfysikkaa ja työkalutkin voivat olla aika simppeleitä.

Käytän mieluiten luonnonvaloa, aivan kuten Christinakin. taustana (pohjana) käytän usein vanhaa uunipeltiä jossa on juuri täydelliset palaneet kuviot, mutta joskus käytän myös pöytätabletteja, hopeatarjottimia tai puulaatikoita. Olen kerännyt sopivan määrän photopropseja, eli vanhoja hopeisia aterimia, vanhoja saksia, kangasservettejä yms mutta usein menen vain ulos puutarhaan hakemaan jotain kasvimaailmasta.

Sitten rakennan asetelman kauniisti taustalle ( ehkä vaikein osa kaikesta sillä tässä pitää olla vähän silmää ) ja asetan kaiken tuolille tai jakkaralle ikkunan viereen niin että valo osuu siihen kauniisti sivulta. Sitten kuvaan koko komeuden suoraan ylhäältä tai viistosti edestä. Sitten oma kuvauskorkeus riippuu käyttämästäni objektiivista ja etäisyydestä kuvauskohteeseen.

Itse kuvaushetkellä alivalotan muutaman askeleen ja kuvankäsittelyssä annan kuvalle tumman vinjetin antamaan kuvalle lisää syvyttä. Tässä korostin myös lehden väriä hieman ja voila´! Valmista!

Jos varjopuolen varjot menevät täysin tukkoon voin käyttää heijastinta mutta siihen käy myös valkoinen pahvi, valkoinen kangas tai styroksinpala. Tässä sitä ei tarvittu.
Sen vaikeampaa se ei ole, ja ensimmäisestä kuvasta näet kokonaisuuden kaikessa yksinkertaisuudessaan kuvaushetkeltä.

 

 
bht-still-001

 

autumnstills-064

 

autumnstills-059

 

autumnstills-062

 

 

Advertisements

9 thoughts on “Inte alls så svårt

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s