På middag hos vänner

Igår var vi bjudna på middag hos vänner. Lotta och jag träffades genom bloggvärlden för länge sedan och jag har fotat två hemmahos- reportage i deras hem. Nu har de flyttat och det var ju spännande att se deras nya hem. Samma atmosfär, samma snygga inredning men ändå helt annorlunda. Lotta och Peter kan det här med att få inredningen att spegla dem själva. Det känns verkligen personligt och ombonat. De har lite renoveringsjobb kvar, men är på god väg. De köpte också en hel möbler av oss när vi flyttade så om den där soffan i matsalen tex ser bekant ut så är den ju vår gamla.
Lottas man är kock, så ni kan säkert gissa att vi hade våra förväntningar på menyn, och vi blev verkligen inte besvikna!

Förrätt:
Tartar på kallrökt lax med mummonkurkku ( översatt mormorsgurka? )   och ostchips

Huvudrätt:
Ankbröst med svamprisotto och hallonsås

Efterrätt:
Fransk chokladkaka med hallon och jordgubbsglass

Goda drycker till förstås och mysigt middagsprat. En riktigt supertrevlig kväll som lyste upp novembermörkret. Sånt här borde man ju helt klart göra oftare, men alltid lite svårt om flera inblandade jobbar skift. Men med god planering i tid går det nog att få till det!
Vi slog fast datumet redan för 7 veckor sedan!
tack till kvällens värdpar!

 

ILLALLISILLA
Eilen meidät oli kutsuttu illalliselle ystävien luo syömään. Tapasin Lotan blogimaailmassa jo monta vuotta sitten ja olen heidän kodissa kuvannut kaksi sisustusjuttua. Nyt he ovat muuttaneet ja innolla odotin uuden kodin näkemistä. Sama ihana lämmin ilmapiiri ja saman tyylinen sisustus mutta kuitenkin ihan erilaista. Lotalla ja Peterillä on kyky tehdä sisustuksesta persoonallisen ja saavat kodin näyttämään juuri heiltä. Remonttia on vielä jäljellä mutta hyvällä mallilla ollaan. He ostivat meiltä muuton aikaan aika paljon huonekaluja joten jos tuo sohva ruokasalissa tuntuu jotenkin tutulta niin se onkin meidän vanha.
Peter on kokki joten olimme aika innoissamme illan menyystä eikä tarvinnut pettyä!

Alkupala:
Kylmäsavulohi tartar, mummonkurkkua ja juustochipsiä

Pääruoka:
Ankanrintaa sienirisotolla ja vadelmakastikkeella

Jälkiruoka:
Ranskalainen suklaakakku mansikkajäätelöllä

Siihen vielä erinomaiset juomavalinnat ja mukavaa jutustelua. Ihana ilta joka valaisi muuten harmaan marraskuisen viikonlopun! Tällaista pitäisi tehdä useammin mutta jos useampi henkilö tekee vuorotyötä yhteisen vapaapäivän löytäminen voi olla vähän vaikeaa. Hyvällä suunnittelulla se kuitenkin onnistuu. Me löimme päivän lukkoon jo 7 viikkoa sitten 🙂

Kiitokset illan isäntäparille!

Middag-hos-palanders-002

 

Middag-hos-palanders-003

 

Middag-hos-palanders-005

 

Middag-hos-palanders-007

 

Middag-hos-palanders-011

 

Middag-hos-palanders-017

 

 

Middag-hos-palanders-020

 

Middag-hos-palanders-029

Advertisements

Ljus i mörkret

Fejkväxten bredvid tv:n fick en ljusslinga.  Just nu kan man ju liksom inte ha för mycket ljusslingor och levande ljus. Det är det som får mig att orka genom vintern.
VALOA
TV:n vieressä seisova feikkikasvi sai valot. Tällä hetkellä tuntuu siltä ettei valoja tai kynttilöitä voi olla liikaa ja minulle se on hyvä tapa jaksaa pimeän talven läpi.

inredning-och-still-nov-2017-040

 

 

inredning-och-still-nov-2017-039

Gårdagen

Det var på alla sätt och vis en så lyckad dag igår. Tre pappor samlade under samma tak, fyra generationer kvinnor varav den minsta så klart stal hela showen. Maten var god och stämningen varm. Vad mer kan man begära?  Ingen som rynkade på näsan heller åt att en del julpynt kommit fram, de känner ju mig så väl…

På jobbet är det redan full jul så jag ser det ju inte som nåt konstigt alls. Den lilla granen där i fönstret glömde jag ju tända före jag tog bilderna men jo, den har en söt liten ljusslinga. I hallen har jag redan tagit fram den enorma papperstjärnan men mer om det i ett annat inlägg.

EILINEN
oli kaiken kaikkiaan tosi onnistunut päivä. Kolme isää saman katon alla. Neljä sukupolvea josta nuorin varasti koko shown, tottakai. Ihanaa ruokaa ja lämmin tunnelma. Ei tässä voi enempää pyytää. Kukaan ei kommentoinut joulukoristeitakaan, kai he tuntevat minut niin hyvin…

Työpaikalla onkin jo täysi joulu päällä niin ei se ainakaan minun mielestäni ole yhtään kummallista. Unohdin kyllä sytyttää tuon pienen kuusen valot ennen kuin otin kuvan- harmi mutta pinet valot siinä siis on. Eteisessä roikkuu valtava paperitähti mutta siitä enemmän jossain muussa postauksessa.

 

inredning-och-still-nov-2017-130-blogg

inredning-och-still-nov-2017-136

inredning-och-still-nov-2017-134-blogg

Det ligger så mycket värme i luften

Det är varmt. Inte bara kring ugnarna utan i atmosfären. Ett gäng glada bakerskor landade här vid Farmors Cafe´igår och det har blandats surdegar, fördegar och marängsmet och blåbärskakor och allt mellan himmel och jord. Prat och skratt fyller de vackra rummen och man blir liksom så extra glad av all iver och all kreativitet som ligger i luften. Just nu förbereder kursdeltagarna dagens bröd och från köket hörs slamret av frukostförberedelser.
Fantastisk mat har serverats, på dagen kaffe med bakverk, ett fantastiskt tapasbord och på kvällen en sån middag att jag inte vet var jag ska börja… ( men mer om den i ett senare inlägg )
Jag tror jag blir för smörig om jag klär gårdagen i ord, och adjektiven räcker inte till så jag låter bilderna tala för sig.

ILOA ILMASSA
On lämmintä. Ei vain uunien lähellä vaan tuvassa. Iloinen ryhmä leipureita saapui eilen tänne  Farmors Cafe´hen ja nyt on sitten valmisteltu juuria, esitaikoinoita, marenkitaikinaa ja mustikkakakkuja ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Iloinen puheensorina ja nauru täyttää huoneet ja luovuus ja into on niin tarttuvaa että oikein hymyilyttää. Juuri tällä hetkellä kurssilaiset valmistelevat päivän punajuurileipiä ja keittiöstä kuuluu aamiaisvalmisteluihin liittyvää kolistelua.
Aivan huikeita ruokia on tarjottu, päivällä kahvia ja makeita leivoksia, tapaspöytä joka oli huikea ja illallinen oli niin upea etten edes tiedä mistä alottaisin. ( lisää siitä myöhemmin) Taidan antaa kuvien puhua puolestaan koska adjektiivit eivät taida riittää ja tekstistä voi tulla liiankin imelää.

_I0A5707

 

_I0A5713

 

_I0A5710

 

_I0A5521

 

_I0A5924

 

_I0A5719

 

_I0A5579

 

_I0A5586

 

_I0A5541

 

_I0A5558

 

_I0A5763

 

_I0A5742

 

_I0A5766

 

_I0A5762

 

_I0A5535

 

_I0A5619

 

_I0A5624

 

En annorlunda helg

Hälsningar från skärgården. Jag sitter som bäst med en kopp rykande gott kaffe och en frukostmacka framför mig. Runt om mig surrar det av aktivitet. Det skramlar i köket, det ligger en iver i luften och folk yrar lite hit och dit.
Idag är ingen vanlig dag. Idag blir det bagarkurs här på Farmors Cafe´i Högsåra, och jag är här och följer det hela genom min lins, medan mannen i mitt liv ska dela med sig av sin kunskap om surdegsbakning.

Jag visste att det är en underbar miljö, även om den kanske inte visat sin bästa sida med snålblåst, regn och hagelskurar. Våren lyser med sin frånvaro men inne är det desto mysigare med en brasa som knastrar hemtrevligt. Vi landade här igår och blev så varmt mottagna att jag inte riktigt vet hur jag ska beskriva det. Vi möttes vid färjan av någon som kan jämföras med vackra Malin på Saltkråkan. Rufsigt blont hår i en nonchalant knut, stor myströja och en urgammal charmig sommarcykel. Som taget ur tidningen Lantliv och jag önskar jag hade haft kameran framme då.

Tänk er ett gammalt hus från 1700 talet, ett litet mysigt rum med såpaskurade golv och så gamla fönster att världen blir lite fladdrig och vind. Det sammetslena urgamla golvet lutar sådär att man tror att man ska bli sjösjuk. Ett litet runt bord har en yta som berättar flera generationers historia. En taklampa lyser lågt ovanför bordet, sådär att alla får mjuka anletsdrag och rosiga kinder och lite glansig blick . Eller var det kanske rödvinet?… Mörkret faller där ute och kring det runda bordet samlas människor från byn. Människor som alla har sitt hjärta här. Människor som är hjärtliga, pratsamma och varma och bjuder på en mat som är så himmelskt god att själen hummar. Kvällen byts till natt och motvilligt drar man sig till sängs. Man vill ju dra ut på det goda så länge det går. Ta in alla intryck, god mat, vin, all värme och alla smaker, men följande dags program kräver en god natts sömn.

Jag förevigar det mesta av miljön på bild, men stämningen vid bordet vill jag inte förstöra med min kamera.  Vissa saker ska man bara njuta av, här och nu.

VIIKONLOPPUTUNNELMISSA
Terveiset saaristosta. Pöydällä edessäni on lämmin kuppi kahvia ja lautasella ihana aamupala. Ympärillä on kaikenlaista hulinaa ja ilmassa on odotuksen ja pienen jännityksen tuntua. Tämä ei olekaan mikään tavallinen päivä. Tänään pidetään leivontakurssia tällä Farmors Cafeessa Högsårassa ja mieheni on täällä opettamassa miten taikinajuurella leivotaan. Itse olen täällä seuraamassa tapahtumia kameran kautta.

Tiesin että tämä on ainutlaatuinen ympäristö vaikka sää ei kyllä ole näyttänyt parhaita puoliaan. Tuuli on kylmä, sadetta ja rakeitakin on ollut tarjolla. Kevät antaa odottaa itseään mutta sisällä on ihanan lämmintä ja takassa ritisee kodikas tunnelmallinen tuli. Tulimme tänne eilen ja vastaanotto oli niin lämmin etten oikein pysty sitä kuvailemaan. Lautalla oli vastassa henkilö jota voisi verrata vaikka Saariston Lapset kirjan kauniiseen Maliniin. Vaaleat hiukset huolettomassa nutturassa, reilun kokoinen lämmin neule ja kulkuvälineenä ikivanha fillari. Kuin suoraan Lantliv lehdestä, ja minua harmitta vieläkin että kamera oli vielä laukussaan takakontissa.

Kuvittele edessäsi parisataa vuotta vanha talo jossa on pieni huone. Siinä on ihanat vanhat samettipintaiset lankkulattiat ja ikkunoissa maailma vääristyy silleen ihananasti koska lasi on niin vanhaa. Lattia viettää niin että melkein tulee merisairaaksi ja vanhan pyöreän pöydän pinnasta löytyy monen sukupolven jättämät jäljet. Matalla roikkuva kattovalaisin tekee ihmisten piirteistä pehmeät, posket ovat punaiset ja silmät kiiltävät. Vai johtuuko se punaviinistä? …

Ilta hämärtyy.  Pöydän ympärille kerääntyy talon ja kylän väkeä. Heidän sydämet ovat täällä. He ovat iloisia, ihanan puheliaita, lämpimän vieraanvaraisia ja tarjoavat niin ihmeellisen hyvää ruokaa että sielussa humisee. Ilta vaihtuu yöksi ja vastahakoisesti vetäydymme omiin oloihin nukkumaan.  Tekee mieli istua vielä pidempään, nauttia kaikesta hyvästä-  ruuasta, viinistä, lämmöstä ja erilaisten sielujen kohtaamisista. Seuraavan päivän velvollisuudet kuitenkin kutsuvat.

Tallenan miljöön  muistikortille mutta pöydän ympärillä olevaa tunnelmaa en halua rikkoa kuvaamisella. Joistain asioista kannattaa nauttia ihan vaan sellaisina kuin ne on, ei linssin läpi.

 

_I0A5442--farmors

 

_I0A5475farmors

 

_I0A5470farmors

 

_I0A5467farmor

 

_I0A5455-farmors

 

I salen är det vackert dukat för kursdeltagarna.
Salissa kaunis kattaus odottaa kurssilaisia.

_I0A5450farmors

 

_I0A5476

 

_I0A5514-farmors

 

_I0A5488-farmors

 

_I0A5496farmors

 

 

_I0A5500farmors

 

_I0A5498farmors

Myspyset

När augustikvällarna mörknar får man ju som sagt mysa till det lite extra. Jag har alltid varit av den åsikten att ljusslingor inte bara hör julen till så jag kallar det för stämningsljus och då är det  faktiskt så att det bara är att tuta och köra, sommar vår, vinter och höst. Men om sanningen ska fram så blir det väl inte så mycket av det under perioden maj – juli för då syns de ju inte i den ljusa sommarnatten.
Det finns ju olika sorters ljusslingor dessutom. Happylightsen är nog helt klart en året runt grej och adventsstakarna kör sitt eget race, men såna här tunna kopparslingor är ju hur härliga som helst, precis var som helst och hur som helst, och speciellt i stora grönväxter. ( Eller i plastgrönan som här på bilden.  Jag har inte särskilt gröna fingrar ser ni )

 

 

TUNNELMAA VALOISTA
Kun elokuun illat pimenevät tuntuu ihan kivalta nauttia valojen tuomasta tunnelmasta. Olen aina ollut sitä mieltä etteivät valosarjat ole pelkkä joulujuttu vaan niistä pitää nauttia vuoden ympäri. Kutsukaamme niitä tunnelmavaloiksi eikä jouluvaloiksi. Niitähän kumminkin on erilaisia ja Happylightsit ovat ihan selkeesti ympärivuoden käyttöön ja adventtikyntteliköt ovat juttu erikseen. Itse en ehkä touko- ja heinäkuun välisenä aikana kovin ahkeraan näitä valonauhoja sytyttele mutta loppuvuodesta sitäkin enemmän.

Tällaiset kuparilankavalot toimivat ihan missä vaan ja milloin vaan ja erityisen kivalta ne näyttävät isoissa viherkasveissa. ( Jopa muovisessa sellaisessa. Puutarhurin geeni kun ei ole minussa kehittynyt lainkaan. )

_I0A9657

 

_I0A9658

 

_I0A9654

 

_I0A9655

Stabbigt

Min nya inredningskompis heter Stabbig. Bara på namnet kan man ju gissa sig till var jag hittat den. Ljusen inuti är batteridrivna och är från samma ställe och heter Stöpen.  De är bra i den här, för de lyser passligt starkt för att de ska synas bra och mönstret ska komma vackert fram. Känns nästan som en värmande kamin…
Detta inlägg är inte ett bloggsamarbete.

STABBIG
Minun uusimman sisustuskaverin nimi on Stabbig. Jo pelkästään nimestä voi jo päätellä mistä hän on kotoisin. Patterilla toimivat kynttilät (Stöpen nimeltään),  ovat samasta paikasta. Toimivat loistavasti juuri tässä sillä niiden valo on tarpeeksi vahva ja kuviot erottuvat kauniisti. Tuntuu melkein kuin olkkarissa olisi lämmittävä kamina..

Tämä postaus ei ole blogiyhteistyö.

Blogg-ljus-stämning-004

Blogg-ljus-stämning-006