Torsdagsmood

Torsdag. Hur blev det redan torsdag? Snart helg, med forneldar och traditioner, säsongsavslutningar av allehanda slag. Bara 6 dagar kvar av sommaren.

Det doftar höst i trädgården nu, och det är nog snart dags att kratta löv och samla fallfrukt.
Vi går in i en ny fas, jag har ett avgörande möte idag och det pirrar i magen. Kanske betyder det allt, kanske inget men den som lever får väl se.

TORSTAIMOOD

 Torstai. Miten voi olla jo torstai? Kohta viikonloppu, muinaistulia ja perinteitä, kesäkauden päättäjäisiä ja kaikenlaista juhlintaa. Vain kuusi päivää kesästä jäljellä.

Puutarhassa on syksyinen tuoksu ja kohta on aika haravoida lehtiä ja kerätä omenoita maasta. Uusi kausi lähestyy, minulla on tärkeä tapaaminen tänään ja vatsanpohjassa tuntuu hassulta. Tässä ehkä jotain joka muuttaa kaiken – tai sitten ei , sen tietää vasta jälkeenpäin.

På jakt efter färger och stämningar

Ifjol nappade jag på en inspirationskurs “slow down with stills” med fotografen och inspiratören Christina Greve. ( Finns en skild kategori här i bloggens kartotek för de bilderna jag tog då ) Nu går det en workshop igen och inspirerad av den tog jag min kamera igår och cyklade ut på äventyr för att fånga olika färger och motiv att använda i senare sammanhang. Hem kom jag med en massa bilder och var genast så taggad att det fick bli några smakprov till bloggen. Ide´n med att samla tre bilder i rad, är att på så vis få ihop en mer levande “berättelse” . Temat är fortfarande en lugn livsstil, att välja sin väg och sitt tempo genom att idka lite självanalys. Var hittar jag mitt lugn, vad är jag tacksam över,  vad vill jag låta gå?..

Igår kväll mådde jag så bra. För det här är just det som gör mig rofylld och harmonisk. Att få fota kravlöst, editera bilder i timmar, experimentera med nyanser och djup och kombinera motiv. Det ger mig en djup känsla av tillfredsställelse.

 

 

VÄREJÄ JA TUNNELMIA HAKEMASSA
Viime vuonna osallistuin valokuvaaja Christina Greven inspiraatiokurssiin “Slow down with  stills” ja blogistakin löytyy oma kategoria niille kuville. Christinalla on taas meneillään workshoppi ja siitä innostuneena nappasin kameran kainaloon ja lähdin etsimään värejä ja aiheita joita voisin käyttää myöhemmissä projekteissa. Kun tulin kotiin, muistikortti oli täynnä kuvia ja innostuin heti tekemään muutaman kuvasarjan blogiin. Kolmen kuvan sarjassa ideana on kertoa “tarina” ja teemana on edelleen rauhallisen elämämäntyylin ja tasapainon löytäminen itsetutkiskelun ja analyysin avulla. Mikä on antaa minulle sielunrauhan, mistä haluan luopua, mistä olen kiitollinen?…

Eilen illalla olikin niin hyvä olla, sillä juuri tämä on se mikä antaa mielenrauhan. Vapaa kuvaaminen ilman mitään odotuksia, kuvien editointi pitkään ja hartaasti leikkien sävyillä ja syvyydellä ja yhdistämällä erilaisia aiheita toisiinsa. Ihan parasta sielulle.

 

 

 

 

 

 

 

Slow Down With Stills del 3

För en vecka sedan skrev jag om ett fotoprojekt med stilleben. Du kan läsa mer om det HÄR. I torsdags fick vi en ny uppgift med temat “my quiet place” . Christina ville att vi deltagare skulle fundera på en plats där vi finner ro och stillsamhet. För mig är det nog bakom kameran, när jag inte jobbar utan fotograferar helt kravlöst. Då glömmer jag tid och rum och lever precis bara i den stunden.

Apropå bilder har Tidstjuven gjort ett jättebra och riktigt superviktigt  inlägg om upphovsrätten och rätten till att använda andras bilder. Läs det! 

SLOW DOWN WITH STILLS OSA 3
Viikko sitten kirjoitin valokuvausprojektista johon osallistun. ( Postaukseen pääset tästä ) Torstaina saatiin uusi tehtävä, “My quiet place” . Christiina kehotti miettimään omaa hiljaisuuden paikkaamme. Minulle se on kameran takana, silloin kun en tee töitä vaan kuvaan ihan omaksi ilokseni ilman minkäänlaista suorituspainetta.  Silloin unohdan kaiken muun ympärilläni ja elän täysin vain siinä hetkessä.

 

Resan till lugnet

Jag har joinat ett fotoprojekt på nätet. Ett projekt som heter “Slow Down With Stills” och är skapat av lifestylefotografen Christina Greve. Tanken bakom projektet är att vi ska lära oss att varva ner, ta till oss lugnet, leva i stunden och reflektera över våra liv och takten i livet. Varje vecka får vi en uppgift och en uppmaning att tänka till lite. De första två uppgifterna hette ” Nuanced Textures Of Life” där vi uppmanades lägga tanke på något vi gör i det dagliga livet och som vi kanske vill lägga mer vikt på. Nåt man älskar och kanske tar lite för givet. För mig blev det söndagsfrukostar. Långa, sköna och mysiga med mannen jag älskar. Såna ska man aldrig ta för givet, dem ska man njuta av länge.

Uppgift två som vi fick i förrgår hette ” A Celebration Of Letting Go” där vi uppmanades jobba på med något vi vill lämna bakom oss. Det kan gälla skuld, dålig självkänsla eller något annat som vi vill rensa bort. I mitt fall skulle jag gärna slippa kroppsfixeringen. Känslan att aldrig vara tillräckligt smal och vacker, ni vet säkert vad jag menar? Inte bara jag som kämpar med det. Jag vill lämna det och lära mig att älska mina kurvor. Huvudsaken är att kroppen mår bra och är någorlunda frisk och funktionsduglig.

Bilderna läggs upp på Instagram och taggas med namnet #slowdownwithstills. Där dyker det nu upp vackra stilleben från runt om i världen. Fantastiskt!

SLOW DOWN
Olen liittynyt mielenkiintoiseen valokuvausprojektiin netissä. Tämän projektin on luonut lifestyle valokuvaaja Christina Greve ja sen nimi ja tema on “Slow Down With Stills”. Ajatus projektin takana on että oppisimme  rentoutumaan, rauhoittumaan, elämään enemmän hetkessä ja miettiä elämää itsessään, sen rytmiä ja vaatimuksia.
Joka viikko meille annetaan tehtävä ja meitä kehoitetaan pohtimaan jotain asiaa hieman syvemmältä.
Esimmäisessä tehtävässä – ” Nuanced Textures Of Life” meitä kehotettiin pohtimaan asiaa jota teemme lähes päivittäin mutta ehkä pidämme hieman itsestään selvänä. Asiaa jota voisi ehkä painottaa vähän enemmänkin ja nauttia siitä harkitummin ja useammin. Minulle tuli heti mieleen sunnuntaiaamujen aamupala. Se on hetki jota rakastan enkä halua pitää ihan itsestään selvänä asiana että voin jakaa sen hetken rakastamani ihmisen kanssa. Haluan nauttia pitkään ja hartaasti. Tehdä siitä hetkestä erikoisen.

Tehtävä numero kaksi joka jaettiin meille torstaina olikin hieman vaikeampi. “A Celebration Of Letting Go” on teema joka kehoittaa pohtimaan asioita joita haluamme jättää taaksemme. Se voi olla vaikka syyllisyyden tunne, huono itsetunto tai jotain muuta josta haluamme päästä eroon. Minun tapauksessa haluaisin päästä irti siitä tunteesta etten koskaan ole tarpeeksi hoikka ja kaunis kun nykypäivän ihanteet sanelevat. Inhoan tätä kehokeskeistä yhteiskuntaa ja tiedän etten ole ainoa joka tuntee näin. Haluan jättää moiset tunteet taakseni ja nauttia kurvikkaasta kehostani. Pääasia että kroppa toimii ja voi hyvin.
Kuvat ladataan instaan hashtagilla slowdownwithstills ja niitä tulee ympäri maailmaa.